Asiasanasto.fi

e­pä­kun­toonadverbi

/ˈepæˌkuntoːn/

Johdettu sanasta: epäkunto

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.tilaan, jossa jokin lakkaa toimimasta tai rikkoutuu; käytetään usein mennä-verbin kanssa

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Lopulta alkoi hän tuntemaan tuon käyvän aivan vaikeaksi, sillä hänen vatsansa tuli epäkuntoon tuosta hyvinelämisestä, hän sai vähentää liiviään kerta kerralta, ja kansakouluinspehtori sanoi, että lapset olivat oppineet tavattoman vähän kuluneena lukukautena.

Sigurd, Kuvauksia ruotsalaisesta talonpojan kodista

Mutta saatuaan jälleen järjestetyksi matkalla epäkuntoon joutuneen pukunsa ja korjattuaan hevosensa valjaat, noustuaan kimon selkään ja otettuaan selville Fourcheen vievän tien, hän ajatteli, ettei enää käynyt peräytyminen, vaan että täytyi unohtaa tämä mielenliikutusten yö niinkuin vaarallinen uni.

George Sand, Hiidenlampi

Alkuun vaunut suunniteltiin uintikykyisiksi, mutta helposti epäkuntoon menevä toiminto poistettiin myöhemmin.

Wikipedia: FV 432