Asiasanasto.fi

e­rak­ko­luon­nesubstantiivi

/ˈerɑkːoˌluo̯nːeˣ/

Yhdyssana: erakko- + luonne

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.ihminen, joka viihtyy yksin ja välttää muiden seuraa

Esimerkkilauseet

Sinä olet perinyt isäsi erakkoluonteen liian suuressa määrässä.

Aino Malmberg, Yksinkö

Tänne, Napolinlahden helmeen, hän on paennut edustusvelvollisuuksiaan, jotka hänen erakkoluonnettaan vaivasivat, paennut vallanhimoisia naisia, jotka hovissa juonittelivat, paennut ihmisiä. Sen jälkeen hän ei enää koskaan kyennyt pakottautumaan astumaan Seitsemän kukkulan kaupunkiin.

Carl Grimberg, Kansojen historia 4 Vanha aika IV

Seosamh Mac Grianna Seosamh Mac Grianna oli erakkoluonne, joka ei koskaan tuntenut olevansa kotonaan missään, ja häntä vaivasi tasapainottomuus.

Wikipedia: Iirinkielinen nykykirjallisuus

Esiintymistiheys

785 esiintymää, 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivierakkoluonne
Genetiivierakkoluonteen
Partitiivierakkoluonnetta
Essiivierakkoluonteena
Translatiivierakkoluonteeksi
Inessiivierakkoluonteessa
Elatiivierakkoluonteesta
Illatiivierakkoluonteeseen
Adessiivierakkoluonteella
Ablatiivierakkoluonteelta
Allatiivierakkoluonteelle
Abessiivierakkoluonteetta

Riimit

-uonːe

Kaikki riimit