erillistääverbi

/ˈerilːistæːˣ/

Merkitys

(käännetty englannista)

1.(transitiivinen)(harvinainen)erottaa toisistaan, asettaa erilleen tai eristää

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53

Muoto	Taivutus
Infinitiivi	erillistää
Ind. prees. yks. 1.	erillistän
Ind. imperf. yks. 3.	erillisti
Kond. prees. yks. 3.	erillistäisi
Pot. prees. yks. 3.	erillistänee
Imperat. prees. yks. 3.	erillistäköön
Akt. 2. partisiippi	erillistänyt
Pass. imperf.	erillistettiin

Riimit

-istæː