e­rot­te­lu­kyn­nys

substantiivi/ˈerotːeluˌkynːys/
Jaa

sisältää sanat: erottelu + kynnys

Johdettu sanasta: kynnys

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. pienin mahdollinen havaittavissa oleva ero kahden asian välillä; sama kuin erotuskynnys

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivierottelukynnys
Genetiivierottelukynnyksen
Partitiivierottelukynnystä
Essiivierottelukynnyksenä
Translatiivierottelukynnykseksi
Inessiivierottelukynnyksessä
Elatiivierottelukynnyksestä
Illatiivierottelukynnykseen
Adessiivierottelukynnyksellä
Ablatiivierottelukynnykseltä
Allatiivierottelukynnykselle
Abessiivierottelukynnyksettä

Riimit

-ynːys

Kaikki riimit

Lähteet