e­ro­tuk­se­ton

adjektiivi/ˈerotukseton/
Jaa

Johdettu sanasta: erottaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sellainen, joka ei tee eroa asioiden välille; summittainen tai valikoimaton

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivierotukseton
Genetiivierotuksettoman
Partitiivierotuksetonta
Essiivierotuksettomana
Translatiivierotuksettomaksi
Inessiivierotuksettomassa
Elatiivierotuksettomasta
Illatiivierotuksettomaan
Adessiivierotuksettomalla
Ablatiivierotuksettomalta
Allatiivierotuksettomalle
Abessiivierotuksettomatta

Riimit

-ukseton

Kaikki riimit

Lähteet