Asiasanasto.fi

e­si­kai­kusubstantiivi

/ˈesiˌkɑi̯ku/

Johdettu sanasta: kaiku

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.ääni-ilmiö, jossa kaiku kuuluu ennen varsinaista pääääntä

Esimerkkilauseet

Digitaalisessa äänen pakkauksessa saattaa syntyä niin sanottuja esikaikuja, jotka aiheutuvat siitä, että signaalin käsittely levittää signaalia aikatasossa.

Wikipedia: Kaiku

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviesikaiku
Genetiiviesikaiun
Partitiiviesikaikua
Essiiviesikaikuna
Translatiiviesikaiuksi
Inessiiviesikaiussa
Elatiiviesikaiusta
Illatiiviesikaikuun
Adessiiviesikaiulla
Ablatiiviesikaiulta
Allatiiviesikaiulle
Abessiiviesikaiutta

Riimit

-ɑiku

Kaikki riimit