kai­ku

substantiivi/ˈkɑi̯ku/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kai-ku (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 9 516. yleisin sana

Merkitykset

  1. (akustiikka)(fysiikka)äänen tai sähkömagneettisen säteilyn heijastuma
  2. (arkikieltä)kaikuluotain

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Sävel ylhäinen, autuas laulu Kio-Pingin, se verraton, jok' ei voi kuolla koskaan, soi kaikuina kallion...
— Joel Lehtonen, Kiinalainen intermezzo; Rahvaanihannoitsijan Damaskus
Sieluuni kajastaa vain muisto niistä lapsuus-iloista, joissa hän helisi minulle kirkkaana, alttiina ja ihanana kuin kisaileva, iloinen kaiku.
— Irmari Rantamala, Israelitar
Tarkiainen on säveltänyt orkesterimusiikkia, vokaalimusiikkia, kamarimusiikkia ja soolosoitinteoksia, ja hänen musiikissaan voi kuulla kaikuja muun muassa modaalisesta jazzmusiikista.
— Wikipedia: Outi Tarkiainen

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kaiku lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kumea kaiku kiiri Kuolemanlaaksossa ja tärisytti Funeral-vuorten jyrkänteitä.
— Zane Grey, Erämaan vaeltaja
Vesi löi holvin louhia vasten, airojen loiskeeseen vastasi kallioiden kumea kaiku.
— Emilie Flygare-Carlén, Morsian
Sarjakuva tunnetaankin myös pitemmällä nimellä Kieku, Kaiku ja Possu tai Kieku ja Kaiku ja Possu.
— Wikipedia: Kieku ja Kaiku
Kaiku toisti vielä nämä sanat, kun Diaz pimeän suojaamana katosi erämaahan.
— Gabriel Ferry, Metsäsissi

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kaikua yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, viro, ersämordva
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkaikua
karjalakaikuo, kaiku
virokaikuda ’kaikua, kajahdella, raikua’, kaik (g. kaigu, uud., ? ← suomi), kaige, kaihe ’kaiku, raikuva ääni’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

ersämordvaersämordva kajgems, mokšamordva kajgəms ’soida, helkähtää, kaikua’, ersämordva myös gajńems ’kaikua’, mokšamordva kajgi ’kuuluva, heläjävä’

. Vertaa kajata ja kajastaa Onomat.-sävyisiä sanoja, joiden etym. yhteenkuuluvuus on epävarmaa. Samantapaisia on muuallakin, muun muassa eteläsaame gajgedh, g´äjged ’sää, jolla ääni kantaa kauas’, ruotsinsaame (LÖ) kaigetet ’kaikua, soida; ääntää’, pohjoissaame skaiˈget ’synnyttää kova ääni, joka kaikuen kuuluu kauas’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • replication
  • sound reflection
  • re-echo
  • echo

Esiintymistiheys

15 333 esiintymää · 5.8 / milj.

Suomi24
5.6
Sanomalehdet
10.4
Aikakauslehdet
7.1
Wikipedia
7.8
Reddit
5.3
Tekstitykset
4.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi D

Yleisimmät: kaiku 55 % · kaikua 12 % · kaikuja 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑiku

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kaiku. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kaiku