- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kaikua yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, viro, ersämordva
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kaikua |
|---|---|
| karjala | kaikuo, kaiku |
| viro | kaikuda ’kaikua, kajahdella, raikua’, kaik (g. kaigu, uud., ? ← suomi), kaige, kaihe ’kaiku, raikuva ääni’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| ersämordva | ersämordva kajgems, mokšamordva kajgəms ’soida, helkähtää, kaikua’, ersämordva myös gajńems ’kaikua’, mokšamordva kajgi ’kuuluva, heläjävä’ |
|---|
. Vertaa kajata ja kajastaa Onomat.-sävyisiä sanoja, joiden etym. yhteenkuuluvuus on epävarmaa. Samantapaisia on muuallakin, muun muassa eteläsaame gajgedh, g´äjged ’sää, jolla ääni kantaa kauas’, ruotsinsaame (LÖ) kaigetet ’kaikua, soida; ääntää’, pohjoissaame skaiˈget ’synnyttää kova ääni, joka kaikuen kuuluu kauas’.