es­tä­vyys

substantiivi/ˈestæʋyːs/
Jaa

Johdettu sanasta: estää

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kyky tai ominaisuus estää tai ehkäistä jonkin tapahtuminen

Esimerkkilauseet

Estävyys tarkoittaa sitä, että vankilassa jo olevan on vaikeampi tehdä rikoksia.
Wikipedia: Rangaistus

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviestävyys
Genetiiviestävyyden
Partitiiviestävyyttä
Essiiviestävyytenä
Translatiiviestävyydeksi
Inessiiviestävyydessä
Elatiiviestävyydestä
Illatiiviestävyyteen
Adessiiviestävyydellä
Ablatiiviestävyydeltä
Allatiiviestävyydelle
Abessiiviestävyydettä

Riimit

-estæʋyːs

Kaikki riimit

Lähteet