e­tä­su­ku­kie­li

substantiivi/ˈetæˌsukuˌkie̯li/
Jaa

Yhdyssana: etä- + sukukieli

Johdettu sanasta: sukukieli

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kieli, joka on vain kaukaista sukua jollekin toiselle kielelle

Esimerkkilauseet

Itämerensuomalaisiä kieliä nimitetään suomen lähisukukieliksi, kun taas muita suomen sukukieliä voidaan nimittää etäsukukieliksi.
Wikipedia: Itämerensuomalaiset kielet
Sana kota on hyvin vanha asumusta tarkoittava sana, josta nykysuomen sana koti on johdettu ja sillä on vastineet kaikissa suomen lähisukukielissä ja useimmissa etäsukukielissä.
Wikipedia: Kota

Taivutustiedot

Taivutusluokka 26

SijamuotoYksikkö
Nominatiivietäsukukieli
Genetiivietäsukukielen
Partitiivietäsukukieltä
Essiivietäsukukielenä
Translatiivietäsukukieleksi
Inessiivietäsukukielessä
Elatiivietäsukukielestä
Illatiivietäsukukieleen
Adessiivietäsukukielellä
Ablatiivietäsukukieleltä
Allatiivietäsukukielelle
Abessiivietäsukukielettä

Riimit

-ieli

Kaikki riimit

Lähteet