- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: falsk)
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Slangissa
- 1900 lähtien
- Levinneisyys
- yleinen
- suomifalski
- nykyruotsifalsk, muinaisruotsi falsker ’väärä, petollinen, vilpillinen; valheellinen’
- keskialasaksavalsch saksa falsch ’väärä, valheellinen’
Vertaa falskata.
(suomi → inkeroinen valski ’väärä, kiero, kavala’, karjala valški, valski ’epärehellinen’)
Helsingin slangissa
falski ’huono, virheellinen, vuotava; väärä, kiero, viekas, petollinen’
← ruotsi falsk ’väärä, virheellinen, epäluotettava, harhaanjohtava; petollinen’, murt. falska ’vetää, vuotaa, päästää läpi’ (← keskialasaksa valsch = saksa falsch ’väärä, virheellinen, valheellinen, vilpillinen, epärehellinen’).
Johdoksia: falskari, falskis ’salakuoppa (vesilammikko lumikinoksen alla)’, falskaa ’vuotaa; olla vialla, pettää, antaa perään’