nuot­ti

substantiivi/ˈnuo̯tːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

nuot-ti (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 8 399. yleisin sana

Merkitykset

  1. (musiikki)musiikin kirjallisessa muistiin merkitsemisessä käytettävä symboli, joka osoittaa sävelen keston annetussa tempossa ja korkeuden
  2. (arkikieltä)puheen intonaatio
  3. (musiikki)(arkikieltä)melodia tai sen osana esiintyvä sävelkulku
  4. (urheilu)(kuva)ralliautoilussa nuotteihin sisältyvä yksittäinen ohje tai kommentti

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Kaunis ääni hänellä oli, hän osasi laulaa, ja hän lauloikin, niinkuin lintuset metsässä: laulussa oli nuotti eikä kuitenkaan nuottia.
— H. C. Andersen, Satuja ja tarinoita VIII
Tämä oli kuitenkin liikaa ystävällemme Pekka Roiniselle, joka huomautti, että pintapuolisinkin silmäys osoittaa, etteivät nuo ole nuotteja, vaan joko nuolenpääkirjoitusta tai hieroglyyfejä.
— Tatu Valkonen, Musikaalinen ihmelapsi
Kokoelma koostuu kirjoista, äänitteistä, lehdistä, nuoteista, musiikkitapahtumajulisteista, valokuvista sekä muusta musiikki - ja kulttuuritapahtumiin liittyvästä materiaalista.
— Wikipedia: Mauno Astala

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan nuotti lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hän istui pianotuolilla, antoi Mathilden selailla nuotteja, eikä sanonut sanaakaan.
— Kristofer Janson, Ylioppilas ja papintytär
Pian saatte nähdä toisenlaista: virren nuotti on kovasti muuttuva, sen vakuutan teille."
— Hendrik Conscience, Flanderin leijona
Hänen tehtävänsä on lukea "nuottivihkoon" kirjoitetut nuotit oikeassa rytmissä erikoiskokeen edetessä.
— Wikipedia: Ralli
Soittajakavereiden ehtona paluulle oli, että Pakarinen opettelee soittamaan nuoteista.
— Wikipedia: Esa Pakarinen

Etymologia

1nuotti1 – musiikkimerkki; ääni, sävel(mä); tahti

Alkuperä
Lainasana (ruotsi)
Vanhin tieto
Hemminki Maskulainen, 1605
Levinneisyys
laajalti murt., uud.

Lähtökohta: ← ruotsi (varhaisempi uusruotsi) not ’nuotti’, nykysaksa Note jne. ←← latina nota ’merkki, kirjoitusmerkki; nuotti’ (viro noot (g. noodi) ’nuotti’ ilmeisesti ← saksa; pohjoissaame nuotˈtâ (inarinsaame) ’nuotti, sävel’ ← skandinaavinen, osittain ehkä ← suomi).

Samaa juurta olevia sanoja

2nuotti2 – ura (laudan syrjässä, ikkunan tai oven kehyksessä), varho

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: not)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan nuutti yhteydessä

Lähtökohta: ← nykyruotsi not ’(pontti)ura, varho’ (yhd. nothyvel ’uurrehöylä’ jne.) ← alasaksa not, nut, nykysaksa Nut ’ura, varho’.

Englanninkieliset vastineet

  • musical note
  • note

Esiintymistiheys

18 216 esiintymää · 6.9 / milj.

Suomi24
6.9
Sanomalehdet
6.5
Aikakauslehdet
6.2
Wikipedia
12.5
Reddit
4.3
Tekstitykset
7.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: nuotit 24 % · nuotteja 22 % · nuotin 17 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uotːi

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Nuotti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nuotti