flöittisubstantiivi
/ˈfløi̯tːi/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.eräs historiallinen purjelaivatyyppi tai huilu
Esimerkkilauseet
Keskiviikkoisin ja lauantaisin 11—12 rehtori vei oppilaat "nuottilinjan tykö" ja näytteli heille nuotteja, puhaltaen niitä "flöitillä" ja taas laulaenkin: "see, dee, ee, äf, jee, aa, hoo, see", osoitellen nuotteja ylöspäin sekä jälleen alaskäsin.
Siellä oli kolme Lindgrenin veljestä, joista yksi puhalsi klanettia, toinen "flöittiä" ja kolmas soitti "paasia", neljäntenä oli muuan Vesterlund, "fiulimies".
Samuli Paulaharju, Kuva sieltä toinen täältä kautta Suur-Suomen
Hollantilainen laivatyyppi, flöitti, kehittyi 1600 -luvulla Itämeren purjehdusta varten.
Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | flöitti |
| Genetiivi | flöitin |
| Partitiivi | flöittiä |
| Essiivi | flöittinä |
| Translatiivi | flöitiksi |
| Inessiivi | flöitissä |
| Elatiivi | flöitistä |
| Illatiivi | flöittiin |
| Adessiivi | flöitillä |
| Ablatiivi | flöitiltä |
| Allatiivi | flöitille |
| Abessiivi | flöitittä |
Riimit
-øitːi
Kaikki riimit