flöit­ti

substantiivi/ˈfløi̯tːi/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. eräs historiallinen purjelaivatyyppi tai huilu

Esimerkkilauseet

Keskiviikkoisin ja lauantaisin 11—12 rehtori vei oppilaat "nuottilinjan tykö" ja näytteli heille nuotteja, puhaltaen niitä "flöitillä" ja taas laulaenkin: "see, dee, ee, äf, jee, aa, hoo, see", osoitellen nuotteja ylöspäin sekä jälleen alaskäsin.
— Samuli Paulaharju, Wanha Raahe
Siellä oli kolme Lindgrenin veljestä, joista yksi puhalsi klanettia, toinen "flöittiä" ja kolmas soitti "paasia", neljäntenä oli muuan Vesterlund, "fiulimies".
— Samuli Paulaharju, Kuva sieltä toinen täältä kautta Suur-Suomen
Hollantilainen laivatyyppi, flöitti, kehittyi 1600 -luvulla Itämeren purjehdusta varten.
— Wikipedia: Laivanrakennus

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviflöitti
Genetiiviflöitin
Partitiiviflöittiä
Essiiviflöittinä
Translatiiviflöitiksi
Inessiiviflöitissä
Elatiiviflöitistä
Illatiiviflöittiin
Adessiiviflöitillä
Ablatiiviflöitiltä
Allatiiviflöitille
Abessiiviflöitittä

Riimit

-øitːi

Kaikki riimit

Lähteet