- Alkuperä
- Käännöslaina
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan hattu yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro
Lähtökohtana lähinnä englannin tinfoil hat ’foliohattu’, jossa tinfoil ’alumiinifolio’ (jossa tin ’tina’ + foil ’folio’ ← muinaisranskan foil ’lehti’ ← latinan folia ’lehdet’, monikko sanasta folium ’lehti’) + hat ’hattu’.
Ranskan sanan nykyasu on feuille.
- suomihattu
- skandinaavinenvertaa muinaisruotsi hatter, nykyruotsi hatt, muinaisnorja hattr, hǫttr, anglosaksi hætt jne. ’hattu’
pohjoissaame murt. háhttu, inarinsaame (vanh.) hattu ← sm, kun taas pohjoissaame hatˈtâ, inarinsaame hatta ehkä suoraan ← skandinaavinen.
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | hattu ’hattu, päähine’ |
|---|---|
| karjala | hattu ’huppumainen kangaspäähine, joka ulottuu hartioiden yli ja suojelee käyttäjäänsä hyttysiltä ja mäkäräisiltä, kukkeli; hattu (uud.); kuhilaan suojalyhde; linnunpelätin pellolla’ |
| lyydi | hatt (mon. hatud) ’olkapäille asti ulottuva sääskipäähine; kuhilaan hattusidoin, ‑lyhde; auman keon katto’ |
| vatja | (vatjan Kukkosin murre) hattu ’hattu’ |
| viro | murt. hatt (g. hatu) ’naisenlakki, huppu (paksusta villakankaasta)’, att (g. atu) ’naisten päähine, liina’ |