fonetiikkasubstantiivi
/ˈfonetiːkːɑ/
Merkitys
- 1.ihmisääntä, ääntämystä ja äänteitä tutkiva tieteenala: ääntöoppi
Synonyymit
Etymologia
kreikan sanasta φωνή (’ääni’)
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.phonetics
- ruotsiljudlära, fonetik
- venäjäфонетика
- esp.fonética
- virohäälikuõpetus, foneetika
- norjafonetikk
Hierarkia
Yläkäsitteet
Esimerkkilauseet
Ilmeisesti on aika ajoittain vika olla klassillinen filologi; sillä se hän oli; hän tutkisteli myöskin fonetiikkaa
Huomaa, Cosimo Medici, että me ammennamme vielä viidensadan vuoden päästä sitä elämänvettä, jota Sinä loihdit sauvallasi... Sinun oppineista seuratovereistasi on tullut myöhempien vuosisatojen ohjaajia ja opettajia, ei kreikan kielen fonetiikassa, vaan humanistisessa ymmärtämisessä.
Hän oli ensimmäinen, joka keräsi beduiinirunoutta ja teki havaintoja beduiinimurteista; hänen arabian fonetiikkaa koskevat havaintonsa säilyivät tärkeinä 1900 -luvulle asti; hän oli ensimmäinen, joka paneutui puhutun arabian tutkimiseen.
Englanninkieliset vastineet
- phonetics
Esiintymistiheys
433 esiintymää, 0.2 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 9, vokaalivaihtelutyyppi A
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | fonetiikka |
| Genetiivi | fonetiikan |
| Partitiivi | fonetiikkaa |
| Essiivi | fonetiikkana |
| Translatiivi | fonetiikaksi |
| Inessiivi | fonetiikassa |
| Elatiivi | fonetiikasta |
| Illatiivi | fonetiikkaan |
| Adessiivi | fonetiikalla |
| Ablatiivi | fonetiikalta |
| Allatiivi | fonetiikalle |
| Abessiivi | fonetiikatta |
Riimit
-iːkːɑ
Kaikki riimit