gro­bi­aa­ni

substantiivi
Jaa

Merkitys

  1. kuvitteellinen keskiaikainen pyhimys

Etymologia

nimi johtuu saksan kielen sanasta grob, 'karkea', 'sivistymätön ihminen'

Esimerkkilauseet

Niinpä niin, Kaarina, ihminen ei voi mitään niinkään kovalle kohtalolle, että tuollainen grobiaani on sattunut ystäväksi.
Vilho Helanen, Kohtalon silta
Veljen väki on niin ilettävää, veli on grobiaani, elukka ja Trinette, — mikä apina!
Albert Bitzius, Miten Uli-renki tulee onnelliseksi
Grobiaani (Grobian, Sanctus Grobianus) on kuvitteellinen keskiaikainen pyhimys, jonka nimi johtuu saksan kielen sanasta grob, ' karkea ', ' sivistymätön ihminen '.
Wikipedia: Grobiaani