- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan haasia yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, viro
Lainalähde: luultavasti ← kantaskandinaavi *hasjō, vertaa nykyruotsi hässja, nykynorja hessja, nykytanska hæs, vanh. hæsse ’haasia’. Vähemmän todennäköinen on mahdollisuus, että itämerensuomalaisen sanan vastine olisi komi šod́ź ’pellavan- tai hampunkuivausriuku; puikko, tikku’. Jos tämä pitäisi paikkansa, skandinaaviset sanat olisivat lainoja itämerensuomalaiselta taholta. On esitetty sellainenkin ajatus, että itämerensuomalainen sanue olisi ← germaaninen *sātja- tai *sātia- (→ muinaisnorja sæti ’istuin; heinäkasa’), josta varhaiskantasuomi *šatia tai *šatja ja edelleen *šat́śia → suomi hasia, haasia ja tästä laina skandinaaviselle taholle (myös komi šod́ź voisi ehkä olla ← kantasuomi *šat́śia), mutta tämä selitysmahdollisuus tuskin tulee kysymykseen.
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | hāse |
|---|---|
| karjala | hoasja, hoaźa, hoazie, aunuksenkarjala hoadžu |
| lyydi | huadž, hoadžu, hoadže̮ ’(ohra-, kaura)haasia’ |
| vepsä | haźd́ (g. ‑an), haźj ’haasia, riuku (lyhteiden kuivattamista varten)’ |
| viro | murt. aas: erneaasad ’hernehaasiat’ |
(suomi → pohjoissaame hāsi, hāši, asse, ašˈšo, acce ’haasia’)