ha­hat­taa

verbi/ˈhɑhɑtːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ha-hat-taa (3 tavua) · 8 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (intransitiivinen)nauraa äänekkäästi

Esimerkkilauseet

— Mais c'est une horreur, ce que vous dites la, monsieur [Mutta tehän puhutte kamalia asioita, herra...], kirkasi neiti Boncourt, vimmastuneena katsellen lapsia, jotka nauraa hahattivat.
— Ivan Turgenev, Rudin
Ali pakottaa äidin tanssimaan, äiti kyynelsilmin, katketakseen nauraa hullunkurista iloa, ja Ali nauraa hahattaa täysin kurkuin, rallattaa, vie, vie vanhaa koholla ympäri suurta salia.
— Joel Lehtonen, Paholaisen viulu
Eikä auttanut muu, kuin lähteä keittiöön ja antaa täysi valta halulleen: hän hahatti niin, että oli katketa, silmistä juoksi vesi ja sydänalaan koski.
— Minna Canth, Lehtori Hellmanin vaimo

Etymologia

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
eri tahoilla murt.
Vastineita
karjala

Onomat. sana.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalahahattoa ’nauraa äänekkäästi’.

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin hahattaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähahatanhahatinolen hahattanutolin hahattanut
sinähahatathahatitolet hahattanutolit hahattanut
hänhahattaahahattion hahattanutoli hahattanut
mehahatammehahatimmeolemme hahattaneetolimme hahattaneet
tehahatattehahatitteolette hahattaneetolitte hahattaneet
hehahattavathahattivatovat hahattaneetolivat hahattaneet
passiivihahatetaanhahatettiinon hahatettuoli hahatettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähahattaisinolisin hahattanut
sinähahattaisitolisit hahattanut
hänhahattaisiolisi hahattanut
mehahattaisimmeolisimme hahattaneet
tehahattaisitteolisitte hahattaneet
hehahattaisivatolisivat hahattaneet
passiivihahatettaisiinolisi hahatettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähahata—
hänhahattakoonolkoon hahattanut
mehahattakaamme—
tehahattakaa—
hehahattakootolkoot hahattaneet
passiivihahatettakoonolkoon hahatettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähahattanenlienen hahattanut
sinähahattanetlienet hahattanut
hänhahattaneelienee hahattanut
mehahattanemmelienemme hahattaneet
tehahattanettelienette hahattaneet
hehahattanevatlienevät hahattaneet
passiivihahatettaneenlienee hahatettu

Infinitiivit

1. infinitiivihahattaa
1. inf. pitkä muotohahattaakseen
2. inf. inessiivihahattaessa
2. inf. inessiivi, passiivihahatettaessa
2. inf. instruktiivihahattaen
3. inf. inessiivihahattamassa
3. inf. elatiivihahattamasta
3. inf. illatiivihahattamaan
3. inf. adessiivihahattamalla
3. inf. abessiivihahattamatta
3. inf. instruktiivihahattaman
4. infinitiivihahattaminen
5. infinitiivihahattamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihahattava
Passiivin 1. partisiippihahatettava
Aktiivin 2. partisiippihahattanut
Passiivin 2. partisiippihahatettu
Agenttipartisiippihahattama
Kieltopartisiippihahattamaton

Riimit

-ɑhɑtːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hahattaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hahattaa