- Alkuperä
- Lainasana (germaaninen)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan haikara yhteydessä
- Vanhin tieto
- Gustaf Renvall, 1823
- Vastineita
- karjala, viro
- suomihaikara
- germaaninenvertaa kantaskandinaavi *haiǥran-, nykyruotsi häger, muinaisruotsi hægher, hæghre, muinaisnorja hegri, nykytanska hejre
muinaisalasaksa eli muinaissaksi, keskiyläsaksa heiger, muinaisyläsaksa heigaro ’haikara’.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | (run. ja arv.) haikari ’linnun nimitys’ |
|---|---|
| viro | haigur, eteläviro haigre, haigri, haigru ’harmaahaikara’ |
(suomi → ruotsinsaame haikara ’sama merkitys’, pohjoissaame haiger, haiˈgar ’kevytmielinen, huolimaton, joutilas, melkein typerä’)