hai­ka­ra

erisnimi, substantiivi/ˈhɑi̯kɑrɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hai-ka-ra (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitykset

  1. jokin haikaralintujen lahkoon (Ciconiiformes) kuuluva lintu
  2. yksikkö suvun nimestä haikarat (Egretta)
  3. yksikkö heimon nimestä haikarat (Ardeidae)

Synonyymit

Esimerkkilauseet

huudahti se, kun haikara levitetyin siivin otti vauhtia ilmassa.
— H. C. Andersen, Satuja ja tarinoita VIII
Rannoilla vilisi marabu-haikaroita, balearin-kurkia, punaisia flamingoita, hanhia, parvittain villiä ankkoja, kakkuria, jäävarpusia, hopeahaikaroita, mustia ja valkoisia ibislintuja ja rantasipiä.
— Rafael Hertzberg, Läpi neekerien maan-osan
Laji saalistaa myös lintuja, erityisesti kottaraisia, kiuruja ja kyyhkyjä, harvemmin haikaroita, trappeja ja sorsia.
— Wikipedia: Aavikkohaukka

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan haikara lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Sen valkeat rakennukset ovat siellä rauhassa kuin haikaran pesät vuorenhuipulla.
— Sven Hedin, Transhimalaja II
Haikarat lensivät perätysten ja ne olivat jo lentäneet kauas, kauas!
— H. C. Andersen, Satuja ja tarinoita II
Noin puoli tuntia myöhemmin hänen vaununsa seisahtuivat Saumurissa »Kultaisen haikaran» edustalle.
— Alexandre Dumas, Portoksen poika eli Aramiksen kuolema
Ja hän näki haikaroiden lentävän pois, jokikinen meni!
— H. C. Andersen, Satuja ja tarinoita III

Etymologia

1haikara1 – etupäässä lämpimien maiden kookkaita, pitkäkaulaisia ja ‑raajaisia lintuja; vallaton tai kevytmielinen ihminen

Alkuperä
Lainasana (germaaninen)
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
usein murt., osittain ← kirjak.
Vastineita
karjala, viro
  1. suomihaikara
  2. germaaninenvertaa kantaskandinaavi *haiǥran-, nykyruotsi häger, muinaisruotsi hægher, hæghre, muinaisnorja hegri, nykytanska hejre

muinaisalasaksa eli muinaissaksi, keskiyläsaksa heiger, muinaisyläsaksa heigaro ’haikara’.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjala(run. ja arv.) haikari ’linnun nimitys’
virohaigur, eteläviro haigre, haigri, haigru ’harmaahaikara’

(suomi → ruotsinsaame haikara ’sama merkitys’, pohjoissaame haiger, haiˈgar ’kevytmielinen, huolimaton, joutilas, melkein typerä’)

Samaa juurta olevia sanoja

2haikara2 – mielen haikara, älyn haikara ’äly, järki, ymmärrys’

Levinneisyys
Pohjois-Karjala Kainuu
Vastineita
karjala
Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalahaikara ’sama merkitys’

Englanninkieliset vastineet

  • jabiru
  • stork
  • black-necked storkyläkäsite
  • policeman birdyläkäsite
  • heron

Esiintymistiheys

3 033 esiintymää · 1.2 / milj.

Sana esiintyy yli 50 kertaa useammin sanoma- ja aikakauslehdissä kuin keskustelupalstoilla, mikä voi viitata muodollisempaan tyyliin.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
26.1
Aikakauslehdet
2.3
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12 (kulkija)

Yleisimmät: haikara 55 % · haikaran 17 % · haikarat 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑikɑrɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Haikara. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/haikara