- Alkuperä
- Lainasana (balttilainen)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan haljakka yhteydessä
- Vanhin tieto
- Daniel Juslenius, 1745
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, liivi
- suomihaljakka
- balttilainenvertaa liettua žãlias ’vihreä; raaka, keittämätön’, latvia zal̦š ’vihreä’, muinaispreussi saligan (akk.) ’sama merkitys’
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | haljas ’vihanta’ |
|---|---|
| karjala | haljakka ’verka, verasta tehty takki tai nuttu; harmahtava’ |
| lyydi | haĺĺak, haĺĺakku ’verka; kesäpäällystakki (mustaa verkaa)’ |
| vatja | aĺĺaz ’vihreä; kypsymätön, raaka’, (vatjan Kukkosin murre) haljaz ’valmistumaton (viljasta), raaka (marjoista)’ |
| viro | haljas ’vihanta, vihertävä, vihreä’, haljak, haljakas ’kirkkaan vihreä; kiiltävä raha’ |
| liivi | ɔ̄ĺaz (mon. aĺĺəd) ’vihreä’, ɔ̄ĺastə ’viheriöidä’ |