hal­kei­le­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: halkeilla

Merkitys

  1. teonnimi verbistä halkeilla

Etymologia

halkeilla + johdin -minen

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Putoilevien männynkäpyjen heikot humahdukset, naavakaarnaisissa kuusissa hyppelehtivien oravien aiheuttama ritinä ja rapautuneiden kallioiden halkeileminen sai hänet hätkähtämään ja vapisemaan.
Zane Grey, Viimeiseen mieheen
Mutta sitten leijaili liekki kahta rajummin ja puiden halkeileminen kajahti jurtassa kuin pistoolinlaukaukset.
Vladimir Korolenko, Siperialaisten maanpakolaisten elämästä; Metsä humisee
Esimerkiksi tuli tulkitaan merkiksi savusta ja tien halkeileminen on merkki eroosiosta.
Wikipedia: Charles S. Peirce