halt­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. halvautunut, halvautumisen tai muun ruumiinvaivan takia huonosti liikkuva, pahasti jalka- tai käsivaivainen, ontuva ihminen tai eläin
  2. kammitsa

Etymologia

1haltta1 – halvautunut, halvautumisen tai muun ruumiinvaivan takia huonosti liikkuva, pahasti jalka- tai käsivaivainen, ontuva ihminen tai eläin

Alkuperä
Lainasana (germaaninen)
Levinneisyys
melko laajalti länsimurteet Vermlanti
Vastineita
karjala, viro
  1. suomihaltta
  2. germaaninenvertaa gootti halts ’rampa, halvaantunut’, anglosaksi healt, muinaisnorja haltr, muinaisruotsi halter, nykyruotsi halt ’ontuva’
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalahaltata ’halvata’, haltta(v)us ’halvaus’
viromurt. haldada, hallata ’halvata’

Samaa juurta olevia sanoja

2haltta2 – kammitsa

Alkuperä
Lainasana (skandinaavinen)
  1. suomihaltta
  2. skandinaavinenvertaa muinaisruotsi hælda ’köysi, jolla elukan kaksi jalkaa sidotaan yhteen niin, ettei se voi hypätä yli aidan’, nykyruotsi hälla ’(jalka)raksi; (murt.) hevosen, lampaan jne. jalkakammitsa’ (nykynorja helde, nykytanska hilde, keskiyläsaksa halte ’kammitsa’ ← germaaninen *halđiōn-)

Esiintymistiheys

8 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Haltta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/haltta