ha­ral­le

adverbi/ˈhɑrɑlːeˣ/
Jaa

Johdettu sanasta: hara

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. asentoon, jossa osat menevät erilleen toisistaan tai levälleen

Esimerkkilauseet

Jasper, toimitahan hiukan viiniä herra O'Haralle ja joku naisväestäsi noutamaan vettä ja siteitä.
— Agnes ja Egerton Castle, Hienoston huvinäytelmä
Alimpana oleva kolmas osa miekasta oli kullattu ja siihen oli kaiverrettu hienoja piirroksia — uskollisuuden jumalatar istuen valta-istuimellaan ynnä kirjoitus: uskollisuus on voimakkaampi kuin aseet; Julius Caesar triumfivaunuissaan ynnä kirjoitus: Joko Caesar tahi ei mitään; kulku Rubiconin yli ja sanat: Arpa on heitetty, ja lopuksi uhri Borgia suvun haralle eli apikselle, jossa kuvassa alastomat, nuoret uhripapittaret polttavat suitsutusuhria juuri kuoliaaksi pistetyn ihmisen ruumiin ääressä; alttarissa oli kirjoitus: _Deo Optimo Maximo Hostia — Uhri hyvälle kaikkivaltiaalle Jumalal
— Dmitri S. Merežkovski, Ylösnousseet jumalat II
Upseeritoverit antoivatkin Haralle arvostavan kutsumanimen "Torpedoprofessori".
— Wikipedia: Tameichi Hara