Asiasanasto.fi

havahtuminen

substantiivi

/ˈhɑʋɑhtuminen/

Johdettu sanasta: havahtua

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä havahtua

Etymologia

havahtua + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Todistusvoimaisin tästä, uskonnollissävyisten pohdiskelujen lisäksi, on kokoelman loppufantasia Havahtuminen, joka valituista jäi tienoheen, mutta on sittemmin liitetty Kailaan kuoleman jälkeen kerättyyn novelliniteeseen.

Aaro Hellaakoski, Kuuntelua

Ajattomuudesta syntyi aika... Eloton aine värähti... Sumu liikahti... Synkkä pimeys vavahti... äänettömyys huoahti... Se oli jumaluuden ensimäinen elonmerkki, sen havahtuminen ijankaikkisesta levosta ijankaikkiseen liikuntoonsa.

Irmari Rantamala, Harhama III

Yle Ykkösen Todellisissa tarinoissa 1998 esitettiin hänen omaan elämäänsä perustuva raju tilitys alkoholismista ja siitä toipumisesta nimellä Seitsemän minuutin havahtuminen.

Wikipedia: Raimo O. Kojo

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivihavahtuminen
Genetiivihavahtumisen
Partitiivihavahtumista
Essiivihavahtumisena
Translatiivihavahtumiseksi
Inessiivihavahtumisessa
Elatiivihavahtumisesta
Illatiivihavahtumiseen
Adessiivihavahtumisella
Ablatiivihavahtumiselta
Allatiivihavahtumiselle
Abessiivihavahtumisetta

Riimit

-uminen

Kaikki riimit