hei­ja­ta

verbi/ˈhei̯jɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hei-ja-ta (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. liikuttaa tai liikkua edestakaisin tai sivulta toiselle keinuvalla liikkeellä

Esimerkkilauseet

Sinä juhannushaaveissa heijaat vaan, vieno veitikka, mua sinä veijaat vaan, luot katseen kuin onnesi orjaan, satukirjaasi kun minä korjaan.
— Larin-Kyösti, Lauluja rakkaudesta
Heijaa, pojat potrat, hurjat, paheen orjat kalvasposket!
— Viktor Rydberg, Itämeren risteilijä
Tavallisia ovat myös erilaiset maneerit, kuten käsien pureminen tai räpyttely, pään hakkaaminen, vartalon heijaaminen tai toistuvat liikkeet.
— Wikipedia: Fragile-X-oireyhtymä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan heija yhteydessä
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Vastineita
karjala
Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalaheijata ’heijata, keinuttaa; keinua, heijua’, heijuo ’keinua’
–vertaa viro (Saarenmaa) äi (g. ‑a), eteläviro äi (g. ‑o) ’kehto’, (Wied) äiutada ’tuudittaa (lasta kehdossa) uneen’.

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

2 010 esiintymää · 0.8 / milj.

Suomi24
0.9
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.1
Reddit
0.6
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata)

Yleisimmät: heijaa 54 % · heijata 15 % · heijaamaan 11 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin heijata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäheijaanheijasinolen heijannutolin heijannut
sinäheijaatheijasitolet heijannutolit heijannut
hänheijaaheijasion heijannutoli heijannut
meheijaammeheijasimmeolemme heijanneetolimme heijanneet
teheijaatteheijasitteolette heijanneetolitte heijanneet
heheijaavatheijasivatovat heijanneetolivat heijanneet
passiiviheijataanheijattiinon heijattuoli heijattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäheijaisinolisin heijannut
sinäheijaisitolisit heijannut
hänheijaisiolisi heijannut
meheijaisimmeolisimme heijanneet
teheijaisitteolisitte heijanneet
heheijaisivatolisivat heijanneet
passiiviheijattaisiinolisi heijattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäheijaa—
hänheijatkoonolkoon heijannut
meheijatkaamme—
teheijatkaa—
heheijatkootolkoot heijanneet
passiiviheijattakoonolkoon heijattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäheijannenlienen heijannut
sinäheijannetlienet heijannut
hänheijanneelienee heijannut
meheijannemmelienemme heijanneet
teheijannettelienette heijanneet
heheijannevatlienevät heijanneet
passiiviheijattaneenlienee heijattu

Infinitiivit

1. infinitiiviheijata
1. inf. pitkä muotoheijatakseen
2. inf. inessiiviheijatessa
2. inf. inessiivi, passiiviheijattaessa
2. inf. instruktiiviheijaten
3. inf. inessiiviheijaamassa
3. inf. elatiiviheijaamasta
3. inf. illatiiviheijaamaan
3. inf. adessiiviheijaamalla
3. inf. abessiiviheijaamatta
3. inf. instruktiiviheijaaman
4. infinitiiviheijaaminen
5. infinitiiviheijaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiheijaava
Passiivin 1. partisiippiheijattava
Aktiivin 2. partisiippiheijannut
Passiivin 2. partisiippiheijattu
Agenttipartisiippiheijaama
Kieltopartisiippiheijaamaton

Riimit

-eijɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Heijata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/heijata