hei­lu­mi­nen

substantiivi/ˈhei̯luminen/
Jaa

Johdettu sanasta: heilua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä heilua

Synonyymit

Etymologia

heilua + johdin -minen

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Heidän lähestyvä piirinsä muistutti rannalle saapuvaa suurta aaltoa ja yhdenkaltaisuutta korosti vielä kotkan sulkien heiluminen heidän tukassaan.
— Stewart Edward White, Uittomiehiä ja kullankaivajia
Juuri kun hän alkoi laskeutua alas, tärähti taasen niin että rakennus rusahteli ja tuntui selvästi maan heiluminen avaruudessa.
— K. N. Rauhala, Maailman loppu
Tämän käsitettiin johtuvan siitä, että maan heiluminen oli vaurioittanut alueen savupiippuja.
— Wikipedia: Perämeren maanjäristys 1882

Englanninkieliset vastineet

  • vacillation
  • vibration

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviheiluminen
Genetiiviheilumisen
Partitiiviheilumista
Essiiviheilumisena
Translatiiviheilumiseksi
Inessiiviheilumisessa
Elatiiviheilumisesta
Illatiiviheilumiseen
Adessiiviheilumisella
Ablatiiviheilumiselta
Allatiiviheilumiselle
Abessiiviheilumisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet