Asiasanasto.fi

hei­nä­ai­kasubstantiivi

/ˈhei̯næˌɑi̯kɑ/

Yhdyssana: heinä + aika

Merkitys

  1. 1.ajankohta, jolloin heinä on valmista korjattavaksi, heinänkorjuun aika

Etymologia

heinä + aika

Esimerkkilauseet

Eräänä päivänä, vähää ennen heinäaikaa, kun Hamberg lojui kala-aitassa tuli hänen mieleensä vanha kehto, joka oli säilynyt hänen omasta lapsuudestaan.

Yrjö Koskelainen, Saaristoväkeä

Ja heinäaikana, kun Johan Petteri torui renkejään, oli muuan Erkki niminen renki alkanut sompottaa isännälle vastaan.

Väinö Kataja, Maalaiskuvia I

Esiintymistiheys

97 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9, vokaalivaihtelutyyppi D

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviheinäaika
Genetiiviheinäajan
Partitiiviheinäaikaa
Essiiviheinäaikana
Translatiiviheinäajaksi
Inessiiviheinäajassa
Elatiiviheinäajasta
Illatiiviheinäaikaan
Adessiiviheinäajalla
Ablatiiviheinäajalta
Allatiiviheinäajalle
Abessiiviheinäajatta

Riimit

-ɑikɑ

Kaikki riimit