Asiasanasto.fi

heitin

substantiivi

/ˈhei̯tin/

Johdettu sanasta: heittää

Merkitykset

  1. 1.jonkin heittämiseen tarkoitettu laite tai kone
  2. 2.indikatiivin yksikön 1. persoonan imperfekti verbistä heittää

Etymologia

heittää + johdin -in

Yhdyssanat ja johdokset

Esimerkkilauseet

Voi, mua hullu, kun heilani heitin päiville suruisille!

Lauri Soini, Kansa ja kannel

"Eräänä iltana — muistan sen kuin olisi se ollut eilen, — heitin juuri rehuja lehmille, Julia lypsi lehmää, senkin muistan vielä, mikä lehmä se oli.

Sándor Petöfi, Papurikko ja valakka. Ukkovaari

Monikon persoonapronomineista käytetään sellaisia muotoja kuin meitin, teitin, heitin, ja yleiskielen tuo - ja nuo -pronominien tilalla ovat toi ja noi.

Wikipedia: Suomen murteet

Esiintymistiheys

1 392 esiintymää, 0.5 / milj.

Suomi24
0.5
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
1.1
Wikipedia
1.7
Reddit
1.0
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 33, vokaalivaihtelutyyppi C

Nominatiiviheitin
Genetiiviheittimen
Partitiiviheitintä
Essiiviheittimenä
Translatiiviheittimeksi
Inessiiviheittimessä
Elatiiviheittimestä
Illatiiviheittimeen
Adessiiviheittimellä
Ablatiiviheittimeltä
Allatiiviheittimelle
Abessiiviheittimettä

Riimit

-eitin

Kaikki riimit