heitin
substantiivi/ˈhei̯tin/hei-tin (2 tavua) · 6 kirjainta
Johdettu sanasta: heittää
Merkitykset
- jonkin heittämiseen tarkoitettu laite tai kone
- indikatiivin yksikön 1. persoonan imperfekti verbistä heittää
Esimerkkilauseet
B. Tuonne heitin heijoseni, heitin mielipiettäväni, heitin kuuta katsomahan, päiveä ihoamahan.Jumala kurjan kulkevaisen turvaksi Ihmisten avusta jo toivon heitin.Tällä rahalla saatiin heittimien lisäksi ampumatarvikkeita, johtamislaitteita, ajoneuvoja, työkaluja, varaosia ja muuta materiaalia.Etymologia
heittää + johdin -in
Yhdyssanat ja johdokset
Esiintymistiheys
1 392 esiintymää · 0.5 / milj.
Suomi24
0.5
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
1.1
Wikipedia
1.7
Reddit
1.0
Tekstitykset
0.6
Taivutustiedot
Taivutusluokka 33 (kytkin), vokaalivaihtelutyyppi C
Yleisimmät: heitin 25 % · heittimen 20 % · heittimet 15 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-eitin
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Heitin. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/heitin