hei­va­ta

verbi/ˈhei̯ʋɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hei-va-ta (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 12 436. yleisin sana

Merkitykset

  1. (puhekieltä)vähentää intensiivisyyttäHeivaa nyt jo, kaveri, vähän – eihän tuota tahtia hullukaan jaksa!
  2. (puhekieltä)antaa tietoisesti myöten
  3. (puhekieltä)heittää pois, heittää menemään

Esimerkkilauseet

Kaksi siliätä ponssaria. Heivaa itsellesi. Korpi rojahti" j.n.e. Jaakko tuli heidän luokseen, istahti välinpitämättömänä joukkoon ja liittyi peliin.
— Jalmari Kara, Unikko ja ohdake
— Tämä on ihan kuin kaheksaantoista vielä heivaisi.
— Jalmari Kara, Jääkärin muistelmia
Nikkin äiti heivasi Sixxin aina isovanhempiensa luo, kun hän löysi uuden miehen.
— Wikipedia: Nikki Sixx

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: hiva)
Slangissa
1900 lähtien

Helsingin slangissa

hiivaa ’heittää; nostaa (vinssillä tai nosturilla)’

← ruotsi hiva ’nostaa (liinalla, kettingillä); heittää (yli laidan)’ (← englanti heave ’nostaa’; merimiessanastoa), hivare, hiare ’voimakas tuulenpuuska’ (merkityksestä ’heittää’, vertaa ruotsi ”vindkast”).

Johdoksia: hiivari ’kova tuuli, myrsky; aalto’, heivaa ’heittää pois; hylätä’

Tutkimuskirjallisuutta (4)
  • SAOB (hiva) 1931
  • Karttunen 1979: 72
  • SSA 1992: 163
  • Paunonen 2000: 293

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Esiintymistiheys

10 606 esiintymää · 4.0 / milj.

Suomi24
4.4
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.5
Wikipedia
0.1
Reddit
5.6
Tekstitykset
5.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata)

Yleisimmät: heivata 30 % · heivaa 19 % · heivataan 9 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin heivata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäheivaanheivasinolen heivannutolin heivannut
sinäheivaatheivasitolet heivannutolit heivannut
hänheivaaheivasion heivannutoli heivannut
meheivaammeheivasimmeolemme heivanneetolimme heivanneet
teheivaatteheivasitteolette heivanneetolitte heivanneet
heheivaavatheivasivatovat heivanneetolivat heivanneet
passiiviheivataanheivattiinon heivattuoli heivattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäheivaisinolisin heivannut
sinäheivaisitolisit heivannut
hänheivaisiolisi heivannut
meheivaisimmeolisimme heivanneet
teheivaisitteolisitte heivanneet
heheivaisivatolisivat heivanneet
passiiviheivattaisiinolisi heivattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäheivaa—
hänheivatkoonolkoon heivannut
meheivatkaamme—
teheivatkaa—
heheivatkootolkoot heivanneet
passiiviheivattakoonolkoon heivattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäheivannenlienen heivannut
sinäheivannetlienet heivannut
hänheivanneelienee heivannut
meheivannemmelienemme heivanneet
teheivannettelienette heivanneet
heheivannevatlienevät heivanneet
passiiviheivattaneenlienee heivattu

Infinitiivit

1. infinitiiviheivata
1. inf. pitkä muotoheivatakseen
2. inf. inessiiviheivatessa
2. inf. inessiivi, passiiviheivattaessa
2. inf. instruktiiviheivaten
3. inf. inessiiviheivaamassa
3. inf. elatiiviheivaamasta
3. inf. illatiiviheivaamaan
3. inf. adessiiviheivaamalla
3. inf. abessiiviheivaamatta
3. inf. instruktiiviheivaaman
4. infinitiiviheivaaminen
5. infinitiiviheivaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiheivaava
Passiivin 1. partisiippiheivattava
Aktiivin 2. partisiippiheivannut
Passiivin 2. partisiippiheivattu
Agenttipartisiippiheivaama
Kieltopartisiippiheivaamaton

Riimit

-eiʋɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Heivata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/heivata