he­lä­tä

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. helistä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan helistä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

hely ’helisevä koriste; kulkunen; äänekäs ilonpito’, helu ’hely, tiuku; äänekäs ilonpito’

Onomat. sanoja; todennäköisesti samaa alkuperää kuin heleä, katso tätä.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhelissä ’helistä; kaikua, kajahtaa’, hellīnä ’soitto’, helähtǟ
karjalahelissä ’helistä, kilistä’, helähteä ’helähtää’
lyydiheläitä ’helistä’, helištä ’sama merkitys’
vepsähelaita, heĺäita ’helistä’, heĺähtada ’helähtää’, helištada ’olla kipeä’, heĺud (mon.) ’kulkuset’
vatjaelisä, (vatjan Kukkosin murre) helissä ’soida, helistä’
viroheliseda ’soida, helistä, helkkyä’, helin ’sointi, helinä’, heli, eteläviro helü ’sävel, sointu, ääni’.

suomi → inarinsaame heliidiđ ’helistä’, hæællan ’helinä’, koltansaame heälătted ’ääntää (riekko)’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Helätä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/helätä