- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan helistä yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro
hely ’helisevä koriste; kulkunen; äänekäs ilonpito’, helu ’hely, tiuku; äänekäs ilonpito’
Onomat. sanoja; todennäköisesti samaa alkuperää kuin heleä, katso tätä.
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | helissä ’helistä; kaikua, kajahtaa’, hellīnä ’soitto’, helähtǟ |
|---|---|
| karjala | helissä ’helistä, kilistä’, helähteä ’helähtää’ |
| lyydi | heläitä ’helistä’, helištä ’sama merkitys’ |
| vepsä | helaita, heĺäita ’helistä’, heĺähtada ’helähtää’, helištada ’olla kipeä’, heĺud (mon.) ’kulkuset’ |
| vatja | elisä, (vatjan Kukkosin murre) helissä ’soida, helistä’ |
| viro | heliseda ’soida, helistä, helkkyä’, helin ’sointi, helinä’, heli, eteläviro helü ’sävel, sointu, ääni’. |
suomi → inarinsaame heliidiđ ’helistä’, hæællan ’helinä’, koltansaame heälătted ’ääntää (riekko)’.