hel­li­tys

substantiivi/ˈhelːitys/
Jaa

Johdettu sanasta: hellittää

Merkitys

  1. (tekniikka)kaltevuus, joka mallin pinnoilla tulee olla, jotta ne voitaisiin irrottaa muotista sitä vahingoittamatta. Päästö sijoitetaan yhdensuuntaisiksi irrotussuunnan kanssa.

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Ei armoa, ei hellitystä, — aina vaan ankarana ja kovana!
Iivo Härkönen, Tulia y.m. kuvauksia
Sekin, joka tavan takaa käy innostuksen taivaissa, etsii taas maasta jännityksen hellitystä ja virkistystä.
Edward Bulwer-Lytton, Zanoni yli-ihmisen elämäntarina

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihellitys
Genetiivihellityksen
Partitiivihellitystä
Essiivihellityksenä
Translatiivihellitykseksi
Inessiivihellityksessä
Elatiivihellityksestä
Illatiivihellitykseen
Adessiivihellityksellä
Ablatiivihellitykseltä
Allatiivihellitykselle
Abessiivihellityksettä

Riimit

-elːitys

Kaikki riimit

Lähteet