hii­pi­mi­nen

substantiivi/ˈhiːpiminen/
Jaa

Johdettu sanasta: hiipiä

Merkitys

  1. teonnimi verbistä hiipiä

Etymologia

hiipiä + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Hiipiminen, vahtien pettäminen, pimeys, hiljaisuus ja vaara — kaikki nämä seikat vetosivat hänessä johonkin syvään hämärään vaistoon, joka kohisi hänen suonissaan viileänä ja kiihottavana.
— Zane Grey, Tuliharja
Tuntuikin tuo hiipiminen onnistuneen.
— Irmari Rantamala, Kuoleman rajoilla
Hiipiminen estää nukkuvan eläimen tai naapurin heräämisen.
— Wikipedia: Neighbours from Hell

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihiipiminen
Genetiivihiipimisen
Partitiivihiipimistä
Essiivihiipimisenä
Translatiivihiipimiseksi
Inessiivihiipimisessä
Elatiivihiipimisestä
Illatiivihiipimiseen
Adessiivihiipimisellä
Ablatiivihiipimiseltä
Allatiivihiipimiselle
Abessiivihiipimisettä

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet