hii­ren­hil­jai­suus

substantiivi/ˈhiːrenˌhiljɑi̯suːs/
Jaa

Yhdyssana: hiiri + hiljaisuus

Merkitys

  1. vallitseva olotila, jossa on hiirenhiljaista

Etymologia

hiirenhiljainen + johdin -uus

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Eteisessä molemmat kuuntelivat. Talossa vallitsi hiirenhiljaisuus.
— Tatu Pekkarinen, Avioero ennen häitä
Ja käpälät nousevat. Huoneeseen tulee hiirenhiljaisuus. Toisista huoneista vain kuuluu melua ja huutoja.
— Aaro Hellaakoski, Suljettujen ovien takana

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihiirenhiljaisuus
Genetiivihiirenhiljaisuuden
Partitiivihiirenhiljaisuutta
Essiivihiirenhiljaisuutena
Translatiivihiirenhiljaisuudeksi
Inessiivihiirenhiljaisuudessa
Elatiivihiirenhiljaisuudesta
Illatiivihiirenhiljaisuuteen
Adessiivihiirenhiljaisuudella
Ablatiivihiirenhiljaisuudelta
Allatiivihiirenhiljaisuudelle
Abessiivihiirenhiljaisuudetta

Riimit

-iljɑisuːs

Kaikki riimit

Lähteet