hir­vi­tä

verbi/ˈhirʋitæˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hir-vi-tä (3 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: hirveä

Merkitykset

  1. Taivutus sanasta hirvetäVaraosien hintoja en ole hirvinnyt edes kysyä.
  2. aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä hirvittää
  3. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä hirvittää
  4. imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä hirvittää

Esimerkkilauseet

Seuraavana päivänä he menivät pyydystämään hirviä.
— Jalmari Finne, Kiljusen herrasväki
Aamulla, lähtiessämme laivalla etelään päin, etsin turhaan kahta miestä, mutta kun toisetkaan eivät heistä tienneet mitään, arvasin sotahommien miehiä hirvittäneen.
— Sulo-Weikko Pekkola, Herrana ja heittiönä
Nyholm ja paikallinen poliisi olivat tosin arvioineet, että leijona ei olisi väestölle vaaraksi, koska sille oli seudulla paljon hirviä syötäväksi, ja se oli vältellyt ihmisiä.
— Wikipedia: Ruokolahden leijona

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hirveä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhirvu adv. ’hyvin, kovin, »hirveän»’, hirvitellä ’pelotella’
karjalahirvie ’hirveä, pelottava, julma; kauhu’, hirvitä ’rohjeta’, hirvitteä ’pelottaa, pelästyttää, uhata’, hirvitellä ’pelotella’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Esiintymistiheys

4 193 esiintymää · 1.6 / milj.

Suomi24
1.7
Sanomalehdet
3.7
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
0.1
Reddit
1.2
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 75 (selvitä)

Yleisimmät: hirviä 46 % · hirvitä 21 % · hirvittävä 14 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin hirvitä taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähirviänhirvisinolen hirvinnytolin hirvinnyt
sinähirviäthirvisitolet hirvinnytolit hirvinnyt
hänhirviäähirvision hirvinnytoli hirvinnyt
mehirviämmehirvisimmeolemme hirvinneetolimme hirvinneet
tehirviättehirvisitteolette hirvinneetolitte hirvinneet
hehirviäväthirvisivätovat hirvinneetolivat hirvinneet
passiivihirvitäänhirvittiinon hirvittyoli hirvitty

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähirviäisinolisin hirvinnyt
sinähirviäisitolisit hirvinnyt
hänhirviäisiolisi hirvinnyt
mehirviäisimmeolisimme hirvinneet
tehirviäisitteolisitte hirvinneet
hehirviäisivätolisivat hirvinneet
passiivihirvittäisiinolisi hirvitty

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähirviä—
hänhirvitköönolkoon hirvinnyt
mehirvitkäämme—
tehirvitkää—
hehirvitköötolkoot hirvinneet
passiivihirvittäköönolkoon hirvitty

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähirvinnenlienen hirvinnyt
sinähirvinnetlienet hirvinnyt
hänhirvinneelienee hirvinnyt
mehirvinnemmelienemme hirvinneet
tehirvinnettelienette hirvinneet
hehirvinnevätlienevät hirvinneet
passiivihirvittäneenlienee hirvitty

Infinitiivit

1. infinitiivihirvitä
1. inf. pitkä muotohirvitäkseen
2. inf. inessiivihirvitessä
2. inf. inessiivi, passiivihirvittäessä
2. inf. instruktiivihirviten
3. inf. inessiivihirviämässä
3. inf. elatiivihirviämästä
3. inf. illatiivihirviämään
3. inf. adessiivihirviämällä
3. inf. abessiivihirviämättä
3. inf. instruktiivihirviämän
4. infinitiivihirviäminen
5. infinitiivihirviämäisillään

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihirviävä
Passiivin 1. partisiippihirvittävä
Aktiivin 2. partisiippihirvinnyt
Passiivin 2. partisiippihirvitty
Agenttipartisiippihirviämä
Kieltopartisiippihirviämätön

Riimit

-irʋitæ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hirvitä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hirvitä