hoivapuhe
substantiivi/ˈhoi̯ʋɑˌpuheˣ/hoi-va-pu-he (4 tavua) · 9 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- puhetapa, jota hoitaja tai huoltaja käyttää hoidettavalle
Esimerkkilauseet
Hoivakieli eli hoivapuhe tai lässyttäminen on pienelle lapselle suunnattu helppo ja tunteenomainen puheen muoto.Taivutustiedot
Taivutusluokka 48 (hame)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-uhe
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Hoivapuhe. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hoivapuhe