hou­ku­tus­ää­ni

substantiivi/ˈhou̯kutusˌæːni/
Jaa

Yhdyssana: houkutus + ääni

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. ääni, jolla houkutellaan saalista tai muita eläimiä

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Ja tätä seuraa hyvittelevä naurunkuherrus ja houkutusääni, aivankuin hän olisi tökännyt hajamielistä herraa kylkeen ja — vietellyt, vietellyt kerta kaikkiaan miestä nostamaan nenäänsä viisaasta kirjasta hullun naisen puoleen...
— Lauri Haarla, Herra Benediktus ja hänen iloinen lukkarinsa
Hän kuuli metsäkanan houkutusäänen jonkun metrin päästä pensaikosta, ja nyt se kaikui hänen korviinsa kuin toisesta maailmasta tulleena.
— James Oliver Curwood, Kazan susikoira

Englanninkieliset vastineet

  • two-note callyläkäsite

Taivutustiedot

Taivutusluokka 26

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihoukutusääni
Genetiivihoukutusäänen
Partitiivihoukutusääntä
Essiivihoukutusäänenä
Translatiivihoukutusääneksi
Inessiivihoukutusäänessä
Elatiivihoukutusäänestä
Illatiivihoukutusääneen
Adessiivihoukutusäänellä
Ablatiivihoukutusääneltä
Allatiivihoukutusäänelle
Abessiivihoukutusäänettä

Riimit

-æːni

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet