hou­rin

verbi
Jaa

Johdettu sanasta: houria

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. verbin houria yksikön ensimmäisen persoonan indikatiivin preesens- tai imperfektimuoto

Esimerkkilauseet

Enpä tiedä, hekumassa hourin, Huohottelen, neito vienoinen.
— Aleksis Kivi, Runot; Lyhyet kertomukset
Minä hourin ja haaveksin.
— Väinö Kataja, »Kesäyö»
Ensimmäistä kertaa lavalla järjestettiin esityksiä kuitenkin jo Earth Hourin yhteydessä 31. maaliskuuta.
— Wikipedia: Laikunlava