hu­hu­a­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: huhuta

Merkitys

  1. teonnimi verbistä huhuta

Etymologia

huhuta + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Vähän ajan kuluttua kajahti yön hiljaisuudessa pöllön kaamea huhuaminen.
— Edgar Rice Burroughs, Billy ja etsivä
Nyt se alkoi, pitkäveteinen huhuaminen, ja laukaus räiskähti nuotion vierestä.
— Olli Karila, Ylämaan kultaa