Merkitys
- 1.(musiikki)kielisoittimella soitettu huilumainen ylä-ääni, joka saadaan, kun kieltä kosketetaan kevyesti tietyistä kohdista
Synonyymit
Etymologia
Käännökset
- engl.harmonic
Esimerkkilauseet
Heinäsirkat soittivat syyssoittoaan, ja rannalta kuului kahlaajalinnun hieno huiluääni.
Silloin tällöin kajahutti huiluäänensä joku valvova laulurastas, joka ei vielä ollut kevätlaulujansa unhottanut, ja sävelaallot toi laulun järven yli.
Hän oppi myös hyödyntämään huiluääniä ja soitti bassoa sen kaikista asemista.
Englanninkieliset vastineet
- harmonic
Esiintymistiheys
210 esiintymää, 0.1 / milj.
Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.3
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Taivutusluokka 26
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | huiluääni |
| Genetiivi | huiluäänen |
| Partitiivi | huiluääntä |
| Essiivi | huiluäänenä |
| Translatiivi | huiluääneksi |
| Inessiivi | huiluäänessä |
| Elatiivi | huiluäänestä |
| Illatiivi | huiluääneen |
| Adessiivi | huiluäänellä |
| Ablatiivi | huiluääneltä |
| Allatiivi | huiluäänelle |
| Abessiivi | huiluäänettä |
Riimit
-æːni
Kaikki riimit