hui­lu

substantiivi/ˈhui̯lu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hui-lu (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 16 679. yleisin sana

Merkitys

  1. nokkahuilu, poikkihuilu tai muu niiden kaltainen puupuhallin

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Sinut joskus sydänyön hetkenä nään, kun huiluunsa tarttuu se hivelevään; yli kasteisen tien, ohi virran veen tulet taas, tulet uneeni syksyiseen.
— Uuno Kailas, Uni ja kuolema
Ruusupuista huiluani soitin, niinkuin Houri liikuit luonain öin, nuoren sydämesi lemmen voitin, kuin mua ikävöit, sua ikävöin.
— Larin-Kyösti, Sydänpäivän lauluja
Itseään "nykypäivän trubaduureiksi" kutsuva yhtye käyttää soittiminaan mm. säkkipilliä, posetiivia, skalmeijaa, viulua ja huilua.
— Wikipedia: Folk metal

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan huilu lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Siellä oli kaksi viulua, violonselli, bassoviulu, klarinetti, huilu ja torvi.
— Martti Wuori, Kurimus y.m. kertomuksia ja kuvauksia
Mitä siis auttaa seurata niitä, jotka huiluja soittaen vievät ikuiseen lepoon!
— Joel Lehtonen, Paholaisen viulu
Saksofonistinsa hän laittoi soittamaan muita puhallinsoittimia kuten oboeta, huilua ja klarinettia.
— Wikipedia: Sun Ra
Sulle tuoksukoot ruusut unen tarhain, unen linnut parhain huiluin soitelkoot!
— Kaarlo Sarkia, Runot

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
Lounais-Suomi Kaakkois-Häme kaakkoismurteet Savo Keski-Suomi Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Vermlanti
Vastineita
viro

Lähtökohta: Ilmeisesti onomat. sanoja, vaikka myös germaaninen alkuperää on esitetty: varhaiskantasuomi *šujlu ? ← varhaiskantagermaani *swiglōn, vertaa muinaisyläsaksa swegala, nykysaksa Schwegel ’paimenpilli, huilu’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

virohuilata (prs. huilan tai huilgan), huilutada ’huutaa kimeästi’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • fife
  • flute
  • pipe

Esiintymistiheys

6 938 esiintymää · 2.6 / milj.

Suomi24
1.8
Sanomalehdet
8.8
Aikakauslehdet
4.2
Wikipedia
9.0
Reddit
0.8
Tekstitykset
5.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: huilu 40 % · huilua 17 % · huilun 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uilu

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huilu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huilu