hui­to­mi­nen

substantiivi/ˈhui̯tominen/
Jaa

Johdettu sanasta: huitoa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä huitoa

Etymologia

huitoa + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Siltä varalta, ett'ei tuo yhtämittainen huitominen omaakin väkeä vahingoittaisi, täytyi minun kahdeksan vuorokautta kantaa käsivarttani siteessä, niinkuin olisi ollut sijoiltaan pois.
— N. N., Paroni von Münchhausenin retket ja seikkailut
Hermostunut huitominen lakkasi, ja Oskar katsoi kiinteästi miestä silmiin.
— Hall Caine, Tuhlaajapoika
Niillä on kaksi hyökkäystapaa; päässä olevien piikkien sinkoaminen kaukana ollessa tai terävien kynsiensä huitominen lähietäisyydeltä.
— Wikipedia: Race X

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihuitominen
Genetiivihuitomisen
Partitiivihuitomista
Essiivihuitomisena
Translatiivihuitomiseksi
Inessiivihuitomisessa
Elatiivihuitomisesta
Illatiivihuitomiseen
Adessiivihuitomisella
Ablatiivihuitomiselta
Allatiivihuitomiselle
Abessiivihuitomisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet