hui­to­a

verbi/ˈhui̯toɑˣ/
Jaa

Merkitys

  1. heiluttaa holtittomasti (käsiään)Joku huitoi tienvieressä meitä pysähtymään.

Synonyymit

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Nuori tyttö oli lattialla polvillaan ja huitoi torjuvasti käsillään.
— Carl Blink, Svante Niilonpoika Sture ja hänen aikalaisensa I
Sen siahan, jotta suajaa ja lämmitestä takaa-ajetulle antaasivat, ne hosuu ja huitoo, huutaa ja krääkyy, sylköö ja potkii, n’ottei pikkulinnun oo likikään meno.
— Jaakkoo Vaasan, Puukkoo puntari ja pannunjalaka
Shavo erosi muista kavereistaan siinä, ettei häntä kiinnostanut tapella, tai seisoa kadunkulmassa huitomassa jengimerkkejä ohikulkijoille.
— Wikipedia: Shavo Odadjian

Englanninkieliset vastineet

  • flail

Esiintymistiheys

8 465 esiintymää · 3.2 / milj.

Suomi24
3.6
Sanomalehdet
1.6
Aikakauslehdet
0.9
Wikipedia
0.8
Reddit
3.5
Tekstitykset
2.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52, vokaalivaihtelutyyppi F

MuotoTaivutus
Infinitiivihuitoa
Ind. prees. yks. 1.huidon
Ind. imperf. yks. 3.huitoi
Kond. prees. yks. 3.huitoisi
Pot. prees. yks. 3.huitonee
Imperat. prees. yks. 3.huitokoon
Akt. 2. partisiippihuitonut
Pass. imperf.huidottiin

Riimit

-uitoɑ

Kaikki riimit

Lähteet