huivitonadjektiivi
Johdettu sanasta: huivi
Merkitys
- 1.sellainen, jolla ei ole huivia
Esimerkkilauseet
Emäntä voi sängystä suoraan pujahtaa lehmiään lypsämään alushameisillaan ja avojaloin, huivittomin päin, satoipa ulkona hotj kaatamalla.
Melkein vinkuma oli se ääni, joka nyt enää mahtui pihisemään julki kiivastuneen emännän keuhkoista, kun hän nyt korilo pystyssä ja huivittoman pään harvat ja valloillensa löyhtyneet hiuskiekurat hujan hajan ilmoissa rieputen karkumenoa juoksi pihamäkeä alas pahaa-aavistamattomia hevosia kohden, jotka nyt, kun jo Pollekin taas oli hänkin uudemman kerran tunkenut pläsipäänsä ladonluukun sisäpuolille, valakallisessa sovussa ja veljellisellä suvaitsevaisuudella kaksisin hahmivat viattomiin nälkiinsä sitä hyvää, mitä lato sisuksissaan ja, kun riittävän pitkälle hevoskurkkua kurotti, antimiltaan auliisti soi ja tarjosi.