hu­kat

Häll' oli honka-, vuori-, louhimaita, Ja karhut, hukat, kotkat voi hän kaita, Työ paha hänestä, jos ihminen Vain koski hänen metsääns kauniisen.

Irrallisia ja löyhiä sanoja, mutta kaikki päättyivät samaan: Me tahdomme lyödä, me tahdomme päästää irti punaisen terrorin hukat, me emme enää tahdo rosvota ja ryöstää hiljaisuudessa, tahdomme nähdä verta...