hulikka
substantiivi/ˈhulikːɑ/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.leveä puinen astia tai saavi
Liittyvät sanat
Esimerkkilauseet
Ja siltäki oli yhtenä yönä juosnu hulikka ylitte, ja juuri menny pitkin laattiaa, niijotta ku piika-Manta aamupimees tuli ylisängystä alaha, nii jalaka lipsahtiki ja Manta meni luistaan istuallansa takanloukkohon asti.
Saapui siihen hiiri silloin veljensä ja sisarensa kanssa ja nyt he joivat ja sotkivat sen maidon kokonaan, kunnes hulikka kaatui suurella ryminällä.
Taivutustiedot
| Nominatiivi | hulikka |
| Genetiivi | hulikan |
| Partitiivi | hulikkaa |
| Essiivi | hulikkana |
| Translatiivi | hulikaksi |
| Inessiivi | hulikassa |
| Elatiivi | hulikasta |
| Illatiivi | hulikkaan |
| Adessiivi | hulikalla |
| Ablatiivi | hulikalta |
| Allatiivi | hulikalle |
| Abessiivi | hulikatta |
Riimit
-ulikːɑ
Kaikki riimit