hul­li­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. harhauttaa

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hullu yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhullu ’hullu’, hullussella ’hullutella’, hullustā ’telmiä’
karjalahullu, hulluine ’hullu, mieletön’, hulluttoa (uud.) ’tehdä hulluksi’
vatjaullu ’hullu’ (hullu ’tyhmä’ ← suomi), ullusan (prs. yks. 1.) ’hulluttelen’
virohull ’hullu, riehaantunut’, hullata ’hullutella’, hullutada ’tehdä hulluksi’
liiviul (mon. ūləd, ūlud) ’hullu, järjetön, raivokas’, ūlatə, ūlastə ’hullutella, raivota, mellastaa’.

suomi → turjansaame oll ’tuhma’, luulajansaame hullit, hullōtit ’houkutella’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hullita. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hullita