hul­laan­tu­a

verbi/ˈhulːɑːntuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hul-laan-tu-a (3 tavua) · 10 kirjainta

Merkitys

  1. innostua, kiinnostua jostakin liiallisestihullaantua hevosiin

Esimerkkilauseet

"Tuo poika", lausui, "hullaantui, Ei leipää tule nuista".
— Lauri Soini, Runopisareita
Nyt sit' on kaikkien naurussa suu, voi, johan mieleni hullaantuu, kun tyttöjä sankka on sarja!
— Larin-Kyösti, Kyläisiä lauluja
Alexis oli alun perin tarkoitettu lyhytaikaiseksi hahmoksi, mutta katsojat hullaantuivat häneen niin, että Collins pysyi mukana sarjan loppuun asti.
— Wikipedia: Dynastia (vuoden 1981 televisiosarja)

Etymologia

1hullaantua1 – ihastua kovasti, hurmaantua; villiintyä, hurjistua

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hullu yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhullu ’hullu’, hullussella ’hullutella’, hullustā ’telmiä’
karjalahullu, hulluine ’hullu, mieletön’, hulluttoa (uud.) ’tehdä hulluksi’
vatjaullu ’hullu’ (hullu ’tyhmä’ ← suomi), ullusan (prs. yks. 1.) ’hulluttelen’
virohull ’hullu, riehaantunut’, hullata ’hullutella’, hullutada ’tehdä hulluksi’
liiviul (mon. ūləd, ūlud) ’hullu, järjetön, raivokas’, ūlatə, ūlastə ’hullutella, raivota, mellastaa’.

suomi → turjansaame oll ’tuhma’, luulajansaame hullit, hullōtit ’houkutella’.

2hullaantua2 – kuivua ennen aikojaan (vilja); kauhtua; pahentua (piimä)

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hullata yhteydessä
Vastineita
karjala
Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä (epävarma)

karjalahullata, hullavuttoa ’halvata’, hullavuo ’halvaantua’, hullavus ’halvaus’ (ehkä kontam. hullu + hulvata ’halvata’, katso hulmakka).

Ilmeisesti jtak toista alkuperää on suomi hullata verbiin liitetty alkuaan pitkävokaalinen pohjoisvepsä hūl(av), keskivepsä etelävepsä hul(av) ’kuuma’, hūlduda, hulduda ’kuumeta’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Esiintymistiheys

4 666 esiintymää · 1.8 / milj.

Suomi24
1.8
Sanomalehdet
1.6
Aikakauslehdet
1.2
Wikipedia
0.5
Reddit
0.5
Tekstitykset
3.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi J

Yleisimmät: hullaantunut 35 % · hullaantuu 15 % · hullaantua 8 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin hullaantua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähullaannunhullaannuinolen hullaantunutolin hullaantunut
sinähullaannuthullaannuitolet hullaantunutolit hullaantunut
hänhullaantuuhullaantuion hullaantunutoli hullaantunut
mehullaannummehullaannuimmeolemme hullaantuneetolimme hullaantuneet
tehullaannuttehullaannuitteolette hullaantuneetolitte hullaantuneet
hehullaantuvathullaantuivatovat hullaantuneetolivat hullaantuneet
passiivihullaannutaanhullaannuttiinon hullaannuttuoli hullaannuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähullaantuisinolisin hullaantunut
sinähullaantuisitolisit hullaantunut
hänhullaantuisiolisi hullaantunut
mehullaantuisimmeolisimme hullaantuneet
tehullaantuisitteolisitte hullaantuneet
hehullaantuisivatolisivat hullaantuneet
passiivihullaannuttaisiinolisi hullaannuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähullaannu—
hänhullaantukoonolkoon hullaantunut
mehullaantukaamme—
tehullaantukaa—
hehullaantukootolkoot hullaantuneet
passiivihullaannuttakoonolkoon hullaannuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähullaantunenlienen hullaantunut
sinähullaantunetlienet hullaantunut
hänhullaantuneelienee hullaantunut
mehullaantunemmelienemme hullaantuneet
tehullaantunettelienette hullaantuneet
hehullaantunevatlienevät hullaantuneet
passiivihullaannuttaneenlienee hullaannuttu

Infinitiivit

1. infinitiivihullaantua
1. inf. pitkä muotohullaantuakseen
2. inf. inessiivihullaantuessa
2. inf. inessiivi, passiivihullaannuttaessa
2. inf. instruktiivihullaantuen
3. inf. inessiivihullaantumassa
3. inf. elatiivihullaantumasta
3. inf. illatiivihullaantumaan
3. inf. adessiivihullaantumalla
3. inf. abessiivihullaantumatta
3. inf. instruktiivihullaantuman
4. infinitiivihullaantuminen
5. infinitiivihullaantumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihullaantuva
Passiivin 1. partisiippihullaannuttava
Aktiivin 2. partisiippihullaantunut
Passiivin 2. partisiippihullaannuttu
Agenttipartisiippihullaantuma
Kieltopartisiippihullaantumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hullaantua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hullaantua