Asiasanasto.fi

hul­mah­te­lusubstantiivi

/ˈhulmɑhtelu/

Johdettu sanasta: hulmahdella

Merkitys

  1. 1.hulmahteleminen

Etymologia

hulmahdella + johdin -u

Esimerkkilauseet

Eikä pysähtynyt vainokokkojen hulmahtelu vielä Tiurinlinnankaan kohdalla, joka tältä puolen oli myös Korelan lukkona, se jatkui jatkumistaan lounasta kohti, jonne silloinen Suur-Vuoksi ulottui vapaana Makslahteen ja Koivistolle asti.

Lauri Haarla, Nuori pirkkalaispäällikkö I

Ehkäpä hän siis rakasti siellä tuota kaunista ruskeanpunaista vettä, jota raikas tuulonen väreilyttää Kaspian meren laajojen laineiden lailla kuin Kleopatran tukan hulmahteluna, ehkä hän rakasti tuota vettä mattona kelluvine krasseineen ja isoumppuisine lumpeineen, jotka raottelivat muhkeita teriöitänsä paljastaakseen maidonvalkean kehän keskeltä munanruskuaista muistuttavan kullanhohtavan sydämensä; ehkä hän rakasti tuota salaperäistä, kaihoisin kuiskein soluvaa virtaa, jonka pinnalla mustat joutsenet uiskentelivat, samalla kun pienet, ahnaat ankat — poikue hentoja, silkkiuntuvaisia olentoja

Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi II

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihulmahtelu
Genetiivihulmahtelun
Partitiivihulmahtelua
Essiivihulmahteluna
Translatiivihulmahteluksi
Inessiivihulmahtelussa
Elatiivihulmahtelusta
Illatiivihulmahteluun
Adessiivihulmahtelulla
Ablatiivihulmahtelulta
Allatiivihulmahtelulle
Abessiivihulmahtelutta

Riimit

-elu

Kaikki riimit