hulmu
substantiivi/ˈhulmu/
Merkitykset
(käännetty englannista)- 1.(murteellinen)levoton henkilö
- 2.(vanhentunut)koira
Esimerkkilauseet
Ei keinut kiiku Kaajan kallioilla, ei nuoret tanhuvilla ilakoi, ei hulmu helkaliekit nurmikolla, ei kansanlaulu sieltä lehtoon soi.
_»Rakkaus, äkillinen kuin meren hukuttava tulva, hedelmällinen kuin äitiyteensä avautuvan vaimon kohtu huuhtoo ylitseni: oh, vuosikymmenten takainen ilman hulmu, leyhy, tuoksu lievivänä kasvoillani, silmäluomillani, täytä suloisella virrallasi juova rintani, juopuva sieluni, vuosikymmenien takaiset, rakkaat ihmiset, näine elävine silmineni näkemäni, hautojen varjoon vaeltaneet, virratkaa leponne juhlallisesta suuruudesta, luokaa auki ikuisesti ummistaneet silmänne ja näkykää haudantakaisesti kirkastetun ja kohotetun ihmiskohtalonne rikkaudessa ja ikiarvossa kaipaukseni ja rakkauteni etsivälle,
Hän käytti myös nimiä Eessaare Aadu, Jaan Holm, Jaan Hulmu, Kaarel Maatamees, Onkel Kaak.
Esiintymistiheys
114 esiintymää, 0.0 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1
| Nominatiivi | hulmu |
| Genetiivi | hulmun |
| Partitiivi | hulmua |
| Essiivi | hulmuna |
| Translatiivi | hulmuksi |
| Inessiivi | hulmussa |
| Elatiivi | hulmusta |
| Illatiivi | hulmuun |
| Adessiivi | hulmulla |
| Ablatiivi | hulmulta |
| Allatiivi | hulmulle |
| Abessiivi | hulmutta |
Riimit
-ulmu
Kaikki riimit