hu­mer­taa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. syödä humertaa ’mutustaa, pureskella; jauhaa hienoksi; ahmia’; mennä humertaa ’mennä tuhertaa’; palaa humertaa ’palaa kovasti’
  2. hummata, hurjastella; (lapsista:) kisailla, vehdata

Etymologia

1humertaa1 – syödä humertaa ’mutustaa, pureskella; jauhaa hienoksi; ahmia’; mennä humertaa ’mennä tuhertaa’; palaa humertaa ’palaa kovasti’

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
etupäässä itämurteet
Vastineita
ersämordva, udmurtti, komi
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

ersämordvaersämordva tšemeŕd́ams, ‑d́ems, mokšamordva šumə̑rdams ’pusertaa (yhteen), puristaa, vanuttaa; pestä vaatteita’
udmurttiši̮mi̮rti̮ni̮ ’puristaa kokoon, rypistää’
komiši̮mi̮rtni̮ ’kietoa (vaate) tiukasti ympärilleen; pusertaa käsin yhteen’.

suomi ja etäsukukielten sanat voivat olla erikseenkin kehittynyttä deskr. ainesta: huomaa myös suomi murt. mennä humeltaa, humentaa, humertaa; tehdä tai haastaa humeltaa ’mennä, tehdä tuhertaa; puhua epäselvästi’; ainakin suomi murt. palaa humertaa ’palaa kovasti’ tuntuu liittyvän humista sanueeseen, katso tätä.

2humertaa2 – hummata, hurjastella; (lapsista:) kisailla, vehdata

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hummata yhteydessä

Luultavasti omapohjaisia deskr. sanoja, ehkä s.v. humista main. sanojen laajentuneen käytön pohjalta syntyneitä affektimuotoja, vertaa humuta ’hummata’, humu ’hummaaja’, elää humussa ja sumussa ’hummata, juopotella’. Katso myös hummeri2.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Humertaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/humertaa